keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Laukkuja, huiveja ja muuta mukavaa!

Erittäin masentava päivä! Ulkona sataa, ja koko piha on ihan mutavelliä täynnä. Enkä tiedä mitä työmiehet taas rakentelee tässä asuntomme lähettyvillä. SE on huonopuoli, koska koiramme pelkää sitä kolinaa, ja melua joka sieltä kuuluu, niin eihän se nyt ulos tohdi mennä. Puolisentuntia houkuttelin sitä ulos. Tulihan se, mutta tärisi kuin haavanlehti eikä uskaltanut tehdä mitään. Argh! 
Nyt elukat nukkuu, ja minä istun kirjottamassa blogia, ja selaamassa Henkkamaukan sivuja. Ja voi että sieltä löyty taas kaikkea kivaa tilattavaksi. Mutta en osaa päättää, mitä yhtä otan mistäkin asusteesta.


Mun vaatemakuhan hyppii laidasta laitaan! Ainoa vaate, mitä en käytä useasti muutakun kylmillä säillä on hupparit, muuten en enää niistä piittaa. Mutta mikä on paras noista paidoista? Oma suosikki : ylin oikealla.



Sitten kengissä huomasin, että rakastan niitä mustassa värissä! Esim tästähän nyt sen selvästi näkee. ;) Talveksi kun pitäisi ostaa uudet kengät, viimetalvena käytetyt kenkänihän ovat kuluneet jo aivan kauheiksi! Oma suosikki : Oikealla alhaalla.



Ja laukkuja mä rakastan! Mullahan niitä on hyväettei komerollinen, ja siksi Joni valittaa miks ostan aina uuden, kun on ns korkkaamattomiakin laukkuja jäljellä :--D Oma suosikki : toinen ylhäällä....ehkä. :--)



Ja huiveista paras olisi oikealla alhaalla, tai alhaalla vasemmalla. :--) 

Rakastan shoppailemista, ja löysin kaikkea kivoja seinätarroja, säilytyslaatikoita, tauluja, lakanoita yms. kun oltiin Jonin kanssa kaupoilla yks päivä. Se lupas mut viedä shoppailemaan kun loma alkaa. :--) Ah, rakastan.

Ja ette arvaakkaan kuinka ihanaa on kun on pidennykset? Saan kampauksia tehtyä, mitä lyhkäisiin hiuksiin ei saanut! Joka päivä laittelen nyt hiuksiani uusilla kampauksilla, ja voi että tykkään <3 Värjäsin hiukseni eilen punaisiksi, kun ruskea oli jo haalistunut.


Nyt tekemään jotain purtavaa, kun tuo mies tulee kohta kotia. Heissan!

~ Hanne ~

2 kommenttia:

  1. Ihan ehdottomasti meet sen koiran kanssa tutustumaan niihin metelöiviin ja ihmeellisiin koneisiin. Ei tietenkään yksin koiraa sinne suden suuhun, vaan tuet koiraa ja meet sen kanssa rauhassa ja namien kanssa näyttämään sille ettei siinä oo mitään pelättävää. Paras tehdä kaikki sosiaalistaminen mitä ihmeellisimpiin asioihin sillonkun koira on vielä suht nuori ettei kehkeydy pelkoja vanhemmuuttaan.

    Me käytiin viime keväänä mun silloisen pennun kanssa jääkaukalolla kuuntelemassa pauketta, jäähallilla pelissä ja tehdashallissa jossa meteliä ja vilskettä oli ihan omalla tavalla. Ja nyt tää vajaa vuoden ikäinen ei pelkää minkäänlaista ääntä tai pauketta, jo on elämä helpompaa :) Kasvattaa koiran luottamusta suhun ja parantaa teidän suhdetta huomattavasti kun näkee saavansa sulta tukea kaikessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ollaan niin tehtykki, ja kyllä se sinne ulos sitten tulee. :) Alku vaan meinaa olla se hankalin osuus, ja se että kun se ulos pääsee, niin se on niin paniikissa, ettei se ees kuule ku sille meinaa puhua. Ihmettelen vaan, että miksei se pelkää missään muualla kolinaa ja melua, ku meidän pihas.. tainno se voi johtua siitä, että asutaan niin keskellä kylää, ettei siinä kyllä oo rauhaa yhtään. :) Iltasin se nauttii pihalla olemisesta kyllä :)

      Poista