kuvassa raskausviikot 31+2
Tänään raskausviikot 34+1 ja sairaalassa olen ollut 32 viikosta lähtien, eli oon ollut täällä 12 päivää. No kerron ihan alusta asti miten jouduin tänne.
Aprillipäivänä, eli 1.4 mulle oli varattuna äippäpolille aika rauta-arvojen takia. Kotona pakkailin laukkua kauhajoen reissua varten mikä meidän piti tehdä sairaalassa käynnin jälkeen.
Sairaalassa ultrattiin sitten ja lääkäri totes ettei ole kohdunkaulaa jäljellä enää kuin 1cm.
sain heti käskyn että joudun osastolle. Siinä sain elämäni ensimmäisen paniikkihäiriökohtauksen.Osastolla ensimmäinen päivä meni itkien hysteerisesti. Sain kaiken maailman kortisoonipiikit vauvan keuhkoja varten, verenohennus piikit kun en saa kuin maata sängyssä ja vessassa ainoastaan käydä.
Lääkäriaika mulla oli viime torstaina ja olin aivan varma että kotiin pääsen, mutta sitten sainkin pettyä pahasti kun sanottiin ettei mulla ole enää koko kohdunkaulaa jäljellä kuin 2milliä.Lääkärin sitten kävi vissiin niin sääli kun antoi mulle luvan pyörätuolilla liikkua puolituntia päivässä, ja ainoastaan kun mies on mua kärräämässä täällä etten saa yksin liikkua.Ne hetket kestin täälä, itkua tulee paniikin takia ja rauhoittavia onneksi olen saanut.
Eilen käyrille piirtyi supistus ja multa kiellettiin pyörätuolikin, eli joudun vaan maata.
Rankkaa tekee ja toivon että pääsen 35 rv kotiin, ja että vauva pysyisi vielä kohdussa.
Onko kellään muulla ollut tätä samaa funneling, kohdunkaulan lyhenemis yms juttuja? Haluaisin kuulla kokemuksia ihmisiltä jotka samassa tilassa. Ja multa myös saa kysellä. :)
