Ajattelin tulla kirjoittelemaan kuinka meillä täällä kotosalla on mennyt.
Vauva on parin päivän päästä kolmen viikon ikäinen. ❤ Painoa prinsessalla on 3400g että pieni kirppu vielä, pituus saadaan tietää vasta 9pvä mutta uskon että sitä ainakin on paljon tullut, kun en saa niin hyvin sylissä pidettyä mitä aiemmin. :D Hyvin vielä vauva nukkuu, eikö turhia itke. Että vauvalla on kaikki hyvin. ❤
Myös mulla on kaikki hyvin. Ollut alusta asti kun oli tosiaan helppo synnytys. Ainoa asia mikä harmittaa edelleen on se kun loppuraskaus meni sairaalassa ollessa ja varoessa ettei vauva synny liian aikaisin. Myös on toinenkin asia mikä vaivaa on se että tämä jäi meidän ensimmäiseksi ja viimeiseksi vauvaksi, ellen halua viettää koko seuraavaa raskautta sairaalassa. Jopa kätilö itse ilmaisi asian niin ettei kannata koska mulla on kuulemma erittäin heikko kohtu. Mutta oon onnellinen että ehdin saada tälläisen prinsessan meille. ❤
Ja olen onnellinen että lapsellani on isä, joka on tukena tässä ja mahtava isä. ❤
Pyydän ensimmäisenä anteeksi että kirjoitan tätä tekstiä kännykällä, niin en tiedä kuinka paljon täälä on kirjoitusvirheitä ja kuvat varmaan on pistetty päin p******ää.
Elikkäs, mähän kotiuduin silloin lepohoidosta 19 (tai) 20.04.2015 ja olin silloin jo 4cm auki. Olin aivan varma etten ehdi olla kotona päivääkään ja joudun takaisin sairaalaan. Kolme viikkoa siinä sitten hujahtikin kotona maatessa, ja olin vieläkin sen 4cm auki.
11.05 aamulla olin 38 asteen kuumeessa kun olin viikon verran ollut jo flunssassa. Tunsin myös samalla selkäkipua jota luulin normaaliksi kun mahani painoi jo aika paljon ja kipuja oli joka päivä muutenkin.
Nappasin sitten särkylääkkeen naamaani että kuume laskisi, ja aloinkin hetken päästä ihmetellä miksei se auttanut selkäkipuun. Kävin sitten kahden maissa päivällä herättelemässä miestä ja sanoin sille että nämä taitaa olla supistuksia. Joni käski pakata sairaalakassin ja samalla viedä autoon kun mennään mun vanhemmilla käymään.
Perille päästyä jouduin mennä samantien oksentamaan. Pistin sen ruuan ja coca-kolan piikkiin, kun äiti sanoi että joillakin synnytys on lähellä kun oksentaa. En halunnut uskoa, koska en halunnut enää lähellekkään sairaalaa sen kolmen viikon jälkeen mitä jouduin sielä lepohoidossa maata. Painelin vain siskon sänkyyn makaamaan, enkä ehtinyt kuin pari minuuttia siinä olla kun kuului poksahdus. Juoksin sitten vessaan ja ei tullut lapsivettä kuin pari tippaa.
Siinä sitten lähdin tallustelemaan autotallia kohti koska mies oli saanu juuri nostettua autonsa tunkille. Kysyin isältä vielä erikseen pitääköhän nyt lähteä. :D No eikun sitten vaan menoksi, eikä edes kiireellä lähdetty, nautin vaan hienosta auringonpaisteesta ja ajattelin että varmaan turha reissu.
Sairaalan pihassa sitten meidän laskut päätti lentää tuulen mukana ja pomppasin autosta niitä kiinni ottamaan, niin eiköhän kaikki vesi lojahtanut siihen paikkaan mun huutaessa jonille että ottaa laskut kii mulla meni vedet.
Käyrille heti vaan kiinni eikä ollu edelleenkään kipuja. Kätilö sanoi että viedään mut vielä osastolle kun mitään ei tunnu ja että käyrillä kumminkin vielä 10min. En ehtinyt kauaa siinä maata, kun selkää alko jomottaa. Kätilö kuskas nut samantien synnytys saliin ja sanoi mun olevan 7cm auki ja vauvan hiukset näkyy jo.
Siinä sitten salissa makoilin kauan aikaa ilman kipuja jonin kuunnellessa jääkiekko-ottelua radiosta. Hetken päästä alkoi tuntua paineen tunne ja sanoinkin kätilölle että nyt on sellanen tunne että vauva on varmaankin tulossa ulos. Kätilö istui tietokoneella ja huikkasi sieltä että ponnista kun supistus tulee. Siinä sitten yksin sängyllä maaten ponnistelin kauheassa flunssassa ja kuumeessa. Siksi en muista synnytyksestä paljoa mitään. Kipuja mulla ei ollut kun ponnistaessa vain vihlaisi alaselkää ja sekin meni samantien ohi. 30min kesti ponnistus vaihe ja synnytyksen kesto 3h. Vauva kun syntyi en käsittänyt sitä ollenkaan. Katsoin vain jonin päälle suu auki ja tuumasinkin sille että onneksi ne käytti imukuppia kun noin nopeaa ulos tuli. Joni vaan siihen sitten sanoi että mä ihan ite sen ulos punnasin, ettei muhun mitään käytetty. En aluksi uskonu mutta kätilökin vahvisti sen asian. :D
Pienen prinsessan paino 3310g ja pituus 49cm. ♡ Vauvalla kaikki hyvin ja onnellista perhe-elämää vietellään.
Tässä vielä kuva masusta päivä ennen synnytystä :
