Tänään siis sain kokea ensimmäistä kertaa, miltä tuntuu kun joku kuolee. Oli niin järisyttävä uutinen, etten uskonut siihen ollenkaan. Hän joka menehtyi, oli mummoni aviopuoliso. Toisinsanoen kuin pappa minulle, koska olin todella pieni, kun hän tuli kuvioihin. Hän oli minulle, kuin muille oikea pappa. Ihan samoja asioita tehty, kuin papan kanssa. Tämä päivä on tuntunut siltä, kuin en olisi hereillä ollenkaan vaan näkisin pahaa unta. Enkä enää ikinä halua kenenkään kuolevan. Lepää rauhassa, Pentti. Mulla on ikävä.
Ei syki enää sydän lämpöinen
on poissa rakas, läheinen.
Kuvasi kultaisen suljemme
kätköihin sydämen.
on poissa rakas, läheinen.
Kuvasi kultaisen suljemme
kätköihin sydämen.
Ps. Klik Klik <-- Edellisen blogikirjoituksen tehtävä teille.
Jos haluaa, voi kertoa omia kokemuksiaan.
Jos haluaa, voi kertoa omia kokemuksiaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti